Kyllä on ensimmäinen viikko mennyt pennun kanssa niin kivuttomasti, että empä olisi uskonut! Tietty Iina puree kun riehaantuu, mutta on muuten toooosi rauhallinen pentu kun vertaa Hippuun. Hippu on ihan elohiiri, ja oli sitä pienenäkin, hetkeekään se ei oo paikalla ja pentuakin se riivaa koko ajan. Kun pentu nukkuu niin se menee sen viereen odottamaan että koska pentu herää, no kun pentu herää Hippu ampaisee hakeen pallon tai muun lelun ja tuo sen Iinalle että "nyt leikitään!" :D Ja niinhän ne sit leikkivät. Tosi ihanasti on Hippe ottanut Iinan vastaan, paremmin ei olis voinut mennä. Iina on aika itsenäinen pentu siinä mielessä että se ei kyhnötä kyljessä koko aikaa ja seuraa joka paikkaan. Nytkin Hippu nukkuu mun jaloissa ja Iina nukkuu yksin jossain eteisessä omassa rauhassaan. Ihan kiva, tuo meijän eroahdistus Hippu kun on tuollanen niin nyt on paras pennusta asti Iinaa opettaakkin siihen ettei joka paikkaan vaan pääse emännän mukana. Tässä asiassa me tehtiin Hipen kanssa vähän virhe. Se on sellanen lellipentu ollut. :D
Mä olen niin onnellinen kun kattelen kuinka nuo leikkii keskenään. Hipellä on joku omituinen fetissi Iinan korvia kohtaan, ne on aina ihan kuolassa kun Hippe imeskelee niitä! :D Ja hännästä on kiva pientä vetää. Se on kyllä huvittava huomata että Iina pienestä koostaan huolimatta ei todellakaan jää alakynteen vaan antaa kyllä takasin jos Hippe liikaa kiusaa. Luista ja leluistakaan ei oo kiistoja vaikka alkuun Hippe murahteli kun Iina otti lelun siltä. Mutta ei enään kun se tajuaa että Iina leikkii sen kanssa.
Pitäisi punnita pienoinen ja laittaa listaa ylös, vaikka tänne. Niin näkee kuin se kasvaa. Ja ottaa tietty vaikka seisotuskuvia niin niistä näkee sit vähän. Nyt jo NELJÄ ihmistä on tullut kadulla sanomaan että "tuohan on shelttipentu" ja kun oon sanonut että collie se on, niin eivät oo uskonut kun toinen on niin pikkuinen :D
Tänään käytiin Paavon äidillä (mummolassa siis :D) koirien kanssa, ja tuli pieninä sydämentykytyksiä kun koirat leikkivät ja yhtäkkiä huomattiin että Iina ontuu toista etutassuaan. Tietty kauhee hätä että nonih, täytyykö alkaa etsiin päivystävää. No Iina nukku siinä hetken ja kun heräs niin ei enään ontunut! Onneksi. Ilmeisesti tuo liukkaalla laminaatilla juokseminen ei ollut se kaikista koipiystävällisin vaihtoehto. Nyt kaikki on onneksi kunnossa ja Iina juoksi jo ihan normaalisti ulkonakin.
Sisäsiisteyttä ollaan alettu opetteleen. Tietty vielä pissoja ja kakkoja pääsee sisälle mutta hyvin niitä tulee jo uloskin! Asumme 8. kerroksessa joten hippasen aikaa kestää painella tuonne alas koiran kanssa. Mutta uskon et Iinan kanssa opettelussa ei tuu ongelmia kun se ei ruiki koko aikaa niinkun Hippu teki ja Hippukin oppi nopsaa siistiksi.
Rokotuksille kun mennään 4 vkon päästä, niin samalla laitatetaan siru ja viedään Hippukin rokotettavaksi.
Sellasta tänne. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti