Mulla on maailman parhaat koirat.

Otsikossa se tulikin. Mulla on. Mä en tiedä mitä mä olen tehnyt oikein, kun olen tollaiset ihanuudet itelleni saanut, ja saanut ne vielä tottelemaankin mua tosi hyvin! Mulle on jotenkin aina ollut tärkeetä että koirani tulee toimeen toisten koirien kanssa ja että niitä voi pitää huoletta vapaana. Kaikista ei tarvii pitää, mutta toimeen on tultava. Vapaana noita voi pitää ihan huoletta, tiettykään en pidä missään yleisillä paikoilla, mutta nytkin kun jäällä ollaan olu melkein joka päivä lenkillä, niin vaikka ohi menee hiihtäjiä ja jopa toisia koiria niin noi ei lähde mun luota mihinkään kun käskytän! Ihan mieletön tunne, kun toisen koira saattaa vaikka räyhätä 5m päässä, mulla koirat vapaana ja käskyn alla eivätkä tee mitään. Tulee sellanen tunne, että on tehnyt jotain oikein.

Vaikka myönnettävä on että ihan kauheesti en oo näitä koulutellut. Toki perusjuttuja mutta oon pitänyt vapaana tosi paljon ja aina pikkutreenejä samalla, luoksetuloa lähinnä ja se onkin tuottanut tulosta. Plus että nää kummatkin on äärimmäisen miellyttämisen haluisia, joten se on ollut suht helppoakin.

Joskos nyt pääsis pikkuhiljaa ihan harrastamaan kunnolla näiden kanssa. Hipun kanssa haluisin agilityä, kun se on niin vallaton ja tykkää pomppia ym. Iinan kanssa sit taas tottelevaisuutta.

Niinjoo, Iinalla loppui juuri 10pvän antibioottikuuri. Tyttö sai pissitulehduksen reppana. Mitenkään se ei eka oireillut sitä, oli vaan veritippoja lattialla, joihin en sen paremmin kiinnittänyt huomioo kun Hipulla oli juoksut ja se tiputteli. No sit kun tein ruokaa niin Inkku tulee siihen kyykkimään lattialle (jota ei koskaan tee) ja veritippoja vaan tippuu :( Noh, oltiin iltalenkillä niin kyykkihän se sielläkin joku 15krt yhellä reissulla. Seuraavana päivänä soitin lekuriin ja vein pissinäytteen ja tuloksena oli toooooosi paha tulehdus. Antibioottipiikin sai ja kuurin ja se meni onneksi sillä ohi.

Hipun korvat taasen.. Noh, pitäs varailla aikaa taas kontrolliin kun ne on alkanut taas haiskahtaan hiivalle ja kutiseen :(

Iinasta on kuoriutunut myös aikamoinen sylivauva. Aamusin se nukkuu mun vieressä kun Paavo lähtee töihin ja nuolee mun naaman, kädet ja kaikki ja pusuttelee, sama päiväunilla. Ihana. Kaikinpuolin Iinalla on aivan ihana luonne. Kova komentaan se on, varsinkin jos on frisbee kädessä ja ei tarpeeks nopsaa hoksata heittää sitä sille ;) Iina on hulluna noutoon, se jaksais vaikka kolme päivää putkeen noutaa lelua, ja tuo sen ihan käteen. Hippu häröilee siinä muuten vaan ja tykkää pelailla jalkkista :D

Pari uutta kuvaa:

Ja pientä videon pätkää.

Anteeksi ystävät hyvät!

Kamalaa! Viime päivityksestä on IHAN liian kauan. Anteeksi siitä. Tässä on ollut kaikkea.. Tietysti, ainahan sitä pitäs olla aikaa kirjottaa pientä päivitystä, joten selittelyt ei nyt auta.

Iina on nyt virallisesti iso. :D Sillä alkoi juoksut juuri, oikein Suomen itsenäisyyspäivänä :D Iina on mainio koira. Alussahan siitä ei oikein osannut sanoa mitään, kun ei neitiä vielä "tuntenut", nyt kun sen metkuihin ja luonteeseen on päässyt tutustumaan, niin maailman parashan se on! Kahdessa pentunäyttelyssähän me käytiin, Orivedellä sekä Lahdessa. Voisin laittaa ne arvostelutkin tähän eli,

Orivedellä pennut 5-7kk:

Sirorakenteinen. Sopusuhtainen. Yhdensuuntaiset liikkeet. Takaa hieman kinnerahdas. Luisu lantio. Rodunomainen pää. Sopusuhtaiset korvat. Saksipurenta. Turkki ja värtys ok. Vielä hyvin kehittymätön mutta lupaava pentu. Avoin ja luoksepäästävä.

Lahdessa pennut 7-9kk:

Kapearunkoinen, hyvin kehittynyt narttupentu. Pää ja alaleuka saisi olla voimmakkaampi. Pystykorvat. Riittävä luusto. Hyvä runko ja ylälinja. Hyvin kulmautunut takaa. Liikkuu melko hyvin sivulta, etu- ja takaliikkeet saisivat olla paremmat.

Ei mitkään huonot arvostelut milläänlailla. Sijoituttu me ei mitenkään. Ihan kuitenkin mielenkiintoista kuulla mitä tuomarit sanoo tuosta. Itse en kyllä välttämättä oo mikään näyttelyiden ystävä :D Nää oli mun ensi kosketukset näyttelyiden maailmaan.. Mua ehkä jollainlailla jopa ahdisti se tunnelma. Mä olen ehkä vähän outo. Ehkä me piipahdetaan kesällä jossain näytelyssä, saa nähä. Korvathan tolla on pystyssä, enkä oo ollenkaan varma onko niille enää mitään tehtävissä. oisaalta, mua niin suututtaa toi että pystyt korvat niin ei mitään mahkuja menestyä. Ihan pöllöä. Me tähdätään varmaankin tokoon. Uskon että Iinasta on siihen. :)

Hippu on töhnö edelleen, yhtä hassu kun pentunakin :D Iina sen sijaan on rauhottunut ihan älyttömästi ja on oikein peruscollie, viileen rauhallinen ;) Hipun korvatkin on paremmat, tosin töhnää vähän ja alkanut taas vähän kutiseen mutta ei yhtään pahasti. Mä olen ajatellut alkaa syöttää NEU:ta Hipulle, josko se olis parahainta ravintoa sille. Kokeillaan.

Laitetaampas ihan tuoretia kuvia!

"Mitäääääh?"


"Voiko tätä syödä?"

Kaunis tyttö!

Hippu piti oikein istutaa Paavon syliin jota siistä saa kuvan kun tuo Duracell ei pysy paikallaan KOSKAAN. :D

Me ollaan metsäilty paljon, kun nyt on aikaa kun minä oon piiitkällä saikulla ja Paavo on lomalla myös. Tarvii myös ahkeroida tän päivittelyn kanssa ;)

Syksy!

Nyt se syksy on sitten täällä! En valita, mä rrrrakastan syksyä! Ainut, että treenipäivinä ja mätsäri/näyttelypäivinä ei saisi sataa, muuten kyllä. Mulla on niin hyvä sadetakkikin että sillä kelpaa olla ulkona rankkasateellakin. Sateen pitävät housut pitäs vielä saada ostettua. Joku ihmeellinen sisustusintokin aina tulee näin syksysin ja ostettiin Paavon kanssa meijän sinisiin sohviin uudet päälliset, ruskeat, ja samoin nojatuoliin. rahi on kylläkin sininen edelleen :D Tarvii vissiin ostaa ruskea rahi.. Uudet mustat verhot ja musta matto on myös hommattu. Sit vaan paljon kynttilöitä ja sinapinvihreet sohvatyynyt niin avot!

Päästiin myös Inan kanssa vihdoin mätsäriin. Menikin oikein hyvin, saatiin pennuissa punainen nauha mutta ei sitten sijoituttu. Pentuja oli 54kpl, joten hyvin meni! :) Kuvia laitan myöhemmin. Inalla oli rankka päivä, kun jouduttiin ilmottautumiseenkin jonottamaan tunnin verran ja sit vielä omaa vuoroa, mutta, saipa kokemusta ihmis- ja koiravilinästä! Vielä olis viikonloppuna mätsärit tiedossa mihin mennään harjoittelemaan, ja sitten onkin 21.9. eka pentunäyttely mikä jänskää!

Nuo Inan korvat mua raivostuttaa. Ne ei vaan meinaa pysyä niinkun pitää. No ne on nyt liimassa. Kulmurien vaihtoa tässä odotellaan ja niin kauan saavat olla liimassa kun ne on vaihtunut ja katsotaan sitten uudestaan.

Niinjoo, kuten huomaatte, mä olen nyt kirjottanut Iinan nimen yhdellä Ii:llä, kun musta se on hienompaa niin :D Eli, nimen kirjotusasu vähän muuttuu, mutta lausuminen ei :D Jep, turhamaisuus on toinen nimeni.

Mitäs mitäs.. Hipun kanssa ollaan menossa helsingin eläinsairaalaan tuossa 8.9 jollon saadaan tuomio noista korvista. Jännittää kyllä tosi paljon! Kumpa se Zeppi nyt riittäisi eikä tarvis sitä radikaalimpaa leikkausta tehdä.. Hippu on yhtä ihana kun ennenkin, sen ihanuus oikein korostuu nyt tuon riiviöcollien rinnalla :D

Sit vähän omaa napaa: Mulla on enään 4vkoa koulua ja sitten alkaa työharjoittelu! :)

Heissuli vei!

Mä olen päässyt alkujärkytyksestä ohi Hipun terveyden vuoksi. Ollaan menossa 8.9. maanantaina helsinkiin, eläinsairaalaan Outi Vapaavuoren vastaanotolle, sekä siellä katsoo Hipun myös ihotautilääkäri ja sitten kuullaan mitä he on mieltä. En murehdi etukäteen.

Miksi koiran antaminen hoitoon on niin kamalan vaikeaa?! Paavon äiti aina soittelee että koska Hippu tulis niille hoitoon ja nyt sitten huomenna Hippu menee "mummolaan" pariksi päiväksi. Ainut kelle se tuottaa ongelmia on MINÄ! Hippu rrrakastaa olla mummolassa kun se on huomion keskipiste 24/7 ja saa herkkuja. Mä nyhisen kotona ja ikävöin Hippua, vaikka Paavon äiti asuu 500m päässä meistä. Tervettä vaiko normaalia?

Iina kasvaa. Sen säkä on n. 41cm nyt. Ollaan käyty kaksi kertaa näytelytreeneissä ja eka kerta oli jotain ihan kamalaa, mä olin treenien jälkeen NIIN epätoivonen ettei tästä tuu yhtään mitään. Näyttelyravi oli yhä pomppimista ja sekoilua ja mikään ei onnistunut. Noh, keskiviikkona oli treenit ja me oltiin harjoteltu tota ravaamista aina iltaisin ja Iina meni HURJAN hyvin, vaikka koiria oli 6kpl treeneissä! Iina meni niin upeesti, vierellä ravas nätisti! Saatiin kovasti treenien pitäjältä kehuja, että näin ne hommat hoituu kun tekee "kotiläksyt" ja niin se tosiaan on! Tosi nopsaa Iina hokas mikä on homman nimi. Sain eilen pari seisotuskuvaakin neidistä:

Siinä pari :) Collieihmiset saa kommentoida, miltä näyttää! :D Ja muutkin toki!

Mitäs muuta... Niinjoo, Iinan eka näyttely on edessä! Orivedellä 21.9. on epävirallinen pentunäyttely johon ilmotin Iinan! Jänskää jo nyt! Kolmet mätsärit ehtii olla ennen näyttelyä joihin mennään harjotteleen.

Ensi viikonloppuna vietän sitten Hipun kanssa laatuaikaa ja mennän Ellivuoreen jenkkipäiville koko vklopuksi. Tuun toki yöksi kotiin mutta siellä vietän päivät. On luentoo, sirutan Hipun, trimmaamisopettelua (tulee tarpeeseen :D) ja mitä kaikkee.. Kivaa yhdessä oloa ainakin!

Ei niin hyviä uutisia...

Johan on aika taas hurahtanut!!! Mulla on tosiaan mennyt päivät koulussa, ja sit nopsaa kotiin tekeen ruokaa ja syömään ja sitten koirien kanssa touhutessa onkin mennyt loppupäivä. Ollaan oltu paljon metsässä, ja lämpimillä ilmoilla käyty uimassa.

Tän viikon olen ollut omalla lomalla. Mulla on ollut ihan hirvee stressi Hipun terveydentilasta. Ja sen myötä omakin terveys on alkanut prakaamaan, onneksi ensi viikolla on sairaalassa gastrolle aika.

Mutta siis, Hipun korvat huuhdeltiin tuossa viime viikolla nukutuksella. Kaikki meni hyvin mutta lääärin tuomio oli että oikea korva on lähes jo ummessa, ahtautunut siis niin pahasti. Juttelin erään jenkkikasvattajan kanssa ja hän kertoi että jenkeillä on tullut esiin tämä uusi ongelma, eli kovin nuorella iällä (alle 2v.) alkaa korvakäytävät ahtautumaan umpeen! Sitä meijän Hipulla siis on. Kehoitti ottamaan yhteyden Helsingin yliopistolliseen eläinsairaalaan, lääkäriin joka on erikoistunut näihin vaivoihin. Juttelin sähköpostitse hänen kanssaan, ja ensi viikolla menemme näyttämään Hipun korvia hänelle ja hän päättää auttaako tämä Zepp-leikkaus, missä avarretaan vain korvakäytävää vai joudutaanko tekeen radikaalimpi leikkaus, jossa koko korvakäytävä joudutaan poistamaan ja Hipusta tulee kuuro/osittain kuuro :( Hipulta siis poistetaan korvakäytävä, ja se reikä ommellaan sitten kiinni, niin että Hipulle jää vaan tuo luppa tuohon ja korvanreikää ei ole. Leikkaus on paitsi tosi kallis (1000e per korva) niin myös aika riskialtis, kun kasvojen hermot on lähellä. Voitte siis uskoa minkälainen stressi minulla on ollut ottaessani selvää näistä :(

Hippu on vasta nuori, hiukan yli vuoden, joten ilmanmuuta haluamme kokeilla leikkausta, kun olemme aika positiivisia kokemuksia siitä kuullut, omistajilta joidenka koirille se on tehty. Kallishan se on, mutta onneksi on vakuutus. Jännittää toki irveesti, että miten Hippu sopeutuu kuurouteen. Mä olen vaan itkenyt, kaivanut tietoa, itkenyt taas vähän lisää... Ihan kamalaa.

Hippu onneksi ei asioista tiedä mitään ja on yhtä ilonen ja leikkisä kun aina ennenkin. Korvat ei tällä hetkellä vaivaa koska ne on puhtaat. Yritämme pitääkkin ne puhtaina mutta se tulee olemaan vaikeaa koska korvakäytävä on niin ahdas.

Sellasta siis meille.

Iina on kasvanut ja neiti on oikea hurjapää. Tällä viikolla Iina on oppinut tulemaan rappuset ylös ja alas, vihii! Mä jo pelkäsin että joudun kantamaan sen aikuisenakin nuo ylös ja alas :D Namilla kun aussa houkuteltiin ja nyt se tulee ne jo reippaasti itse. Vaikka alussa kammos portaita ihan hirveesti, kun jalat ei pitänyt.

Aika honkkelikoipihan tuo on :D Tämän kuun viimenen päivä on mätsäri, johon meinaamme osallistua. Ollaan käyty nyt yksissä näyttelytreeneissä ja paljon on opittavaa, ja pitäisi harjoitella kotona. Seisominen onnistuu ihan hyvin, mutta tuo käveleminen on jotain ihme sinkoilua ja pomppimista sinne tänne :D

Sisäsiistikin tuo aikalailla on, joskus pääsee vahinkopissa lattialle. Ja yleensä se on mamman syy kun en vie tarpeeks ripeesti ulos. :D

Laitetaan vähän kuvia:

Hippu rannalla ruikuttamassa :D

Iina the honkkelikoipi ja uimahepulit! Kuvien laatu ei päätä huimaa, mutta nuo jalat on aika mainiot!

Kotimatkalla vähä reppanana takapenkillä.

Ensimmäinen kouluviikko takana!

Jep, ja huomenna alkaa seuraava :D Oon kyllä tykännyt olla, päivätkin tuntuu pisemmiltä kun herää ihmisten aikoihin, eikä nuku puoleen päivään.

Oltiin keskiviikkona Iinan kanssa collieiden pentutapaamisessa. Oli tosi kivaa! Iina oli nuorin, muut oli n. 5kk ikäisiä ja PALJON isompia kun Iina vaikka ikäeroo ei ollutkaan kun se 1-2kk. Voi kun Iinakin äkkiä kasvaisi! Ensin Iina oli aika kauhuissaan kun muut leikki ja yritti saada Iinaa leikkimään mutta jossain vaiheessa se sitten hoksas että muutkin on pentuja ja että kyllä hän niille pärjää. Sitten alkokin armoton leukojen louskuttelu ja Iina uskalsi leikkiä kaikkien kanssa! :) Iina oli tosi reipas ja olin niin ylpee kun se voitti pelkonsa. Meillä oli oikea trikkejen kokoontuminen kun kaikki pennut oli trikkejä, 2 nahkaa ja 2 pehkoa. :D

Huomenna maanantaina menen Jonnan ja hänen colliepentunsa Musan (5kk) kanssa atalaan, halimajärvelle lenkkeileen koirien kanssa. Tai lähinnä, peuhaamaan. Koirat pääsee uimaankin jos siltä tuntuu. Kamera on pakko muistaa ottaa mukaan! Iina kasvaa niin nopsaa että siitä pitää ottaa viikottain kuvia jotta pysyy ajantasalla :D

Tässä tältä päivältä otoksia.

Linssilude-Iina

Iina valmiina iskemään!

Lentävä spanieli

Njam, apilankukka!

Iinalla on hyvä kontakti.

Ja namipalkka.

Hippu kukkaistyttönä

Semmosseita. Jospa huomenna saisin lisää otoksia. :)

Uusia tuulia!

Lähinnä omistajalla on uusia tuulia siis. Pääsin sellaiseen koulutukseen, olen nyt syyskuun loppuun asti koulussa, jossa opiskelen kirjanpidon ja palkkahallinnon perusteita, ja syyskuun 22. ppäivä, menen erääseen tilitoimistoon töihin, työssä oppimaan. Huhtikuussa kun kurssi on ohi, niin tämä tilitoimisto työllistää minut sinne, tai mikäli haluan niin oppisopimuksella jatkan taloushallinnon merkonomiksi. JEE! Eli työpaikka on vihdoin tiedossa. Koulua on vain 4pvää viikossa, perjantait ovat etäpäiviä. On kyllä ollut ihanaa 2 vuoden sairastelun jälkeen päästä normaaliin päivärytmiin kiinni. Kunhan nyt ei vaan tämä Crohn äityisi taas vihottelemaan. Anemiaa mulla on, ja tulehdusarvot nousussa, joten ei ihme jos vähän väsyttääkin! Rautaa tarvinee alkaa popsimaan. Tätä tilaisuutta meinaan ei vaan voi missata!

Kävin tänään hakemassa valkosavea apteekista, sekotin sitä glyseroliin ja tein tahnan jonka laitoin Iinan korviin painoiksi. Tosi hyväntuntuista! Ei lähe pois, on huomaamaton ja pysyy hyvin! Niin, Iinan toinen korva siis singahti pystyyn yhdessä yössä viime viikolla :D Sillä oli teippi korvassa eka vkloppuna, ei pysynyt ja oli muutenkin huono ja nyt ostin sitten noita ja hyvin toimii!

Onneksi Paavo jäi 4vkon kesälomalle, ja mun elämä helpottui myös, kun ei tarvitse viedä koiria aamuisin kauheessa kiireessä, voin vaan herätä, meikata, pkea ja lähteä kouluun! :) Jotain kivaa pitäisi tehdä kun tuo on lomalla, korkeasaareen haluan mä!

Koiria ollaa käyty juoksuttamassa paljon vapaana. Kummatkin on superkilttejä, eikä lähe mihinkään vaikka koiria kulkee vieressä, kun tossa lähikentällä ollaan oltu. Iinasta ja Hipusta on tullut ihan bestikset, ne on niin paita ja peppu kun vaan voi olla <3 Musta on vaan niin ihanaa katsella kun nuo tulee niin loistavasti toimeen.

Hipusa on tullut aikuinen. Huomaan siinä pajon eroja entiseen. Se on pidättyväisempi, se puhisee (ei kyllä hauku, vieläkään :D) se jopa otti yhteen sen kaverikoira Javan kanssa. Ei vakavasti ja sekin oli ihan mun omaa mokaa, tippui makkaranpala maahan ja kummatkin meni sitä hakemaan, tappelukshan se meni :D Tai no, ärinäksi.

Mä en kyllä osaa vieläkään uskoa että Iinasta kasvaa iso! Koska se oikein kasvaaaaa?! Se painaa sen 6,5kg noin ja on ehkä 36cm.. Mä en malttais odottaa..

Sellasta tänne, pakko varmaan mennä nukkumaan, huomenna on koulupäivä!